Liikennepalvelulaki tulee 1.7.2018 – Mitä tämä tarkoittaa yrityksellesi?

Vuosi 2018 tuo mukanaan suuria muutoksia Suomen liikenteeseen. Muutoksen ajurina on ennen kaikkea tänä vuonna voimaan astuva liikennepalvelulaki, joka luo edellytykset liikenteen kuluttajalähtöiselle digitalisaatiolle ja edistää liikennejärjestelmän tarkastelua kokonaisuutena. Vaikutukset eivät kohdistu vain liikennealan yrityksiin, vaan muutoksella on suuria vaikutuksia myös liikennettä sivuaville toimialoille. Erityisesti liikenteen solmukohdissa toimivat yritykset, kuten hotellit ja kauppakeskukset tulevat olemaan muutoksen piirissä.

Liikennepalvelulaki velvoittaa jo tiedon rajapintojen avaamiseen

Uusi liikennepalvelulaki astuu voimaan kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen tietojen ja tietojärjestelmien yhteen toimivuutta koskeva osuus astui voimaan jo vuoden 2018 alussa. Ensimmäisen osuuden säännöksiin liittyy tietojen ja tiedon rajapintojen avaamisvelvoite. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikkien henkilöliikenteen parissa toimivien yritysten – kuten taksi- ja bussiyrittäjien sekä rautatie-, lento- ja laivayhtiöiden – tulee avata henkilöliikennepalveluiden tiedot rajapintojen kautta. Vaatimus ulottuu myös muihin henkilöliikennepalveluiden tuottamiseen liittyviin toimijoihin, kuten pysäköintilaitoksiin ja autovuokraamoihin. Rajapinnan sijaintitieto tulee ilmoittaa Liikenneviraston ylläpitämään NAP-palvelukatalogiin. Lisäksi tie- ja raideliikenteen toimijoiden tulee avata myös lippu- ja maksujärjestelmänsä myyntirajapinta kertalipun osalta.

Tietojen ja tiedon rajapintojen avaamisen tarkoituksena on mahdollistaa sujuva matkaketju eri liikennevälineiden välillä. Liikennepalvelulaki velvoittaa avaamaan juuri uusien innovatiivisten palveluiden kehittämisen näkökulmasta oleellisia tietoja eli dataa reiteistä, pysäkeistä, aikatauluista, hinnoista sekä palvelun saatavuudesta ja esteettömyydestä.

Suurin muutos on kuitenkin edessä kesällä

Suurin muutos koittaa kuitenkin 1.7.2018, kun liikennepalvelulaki tulee pääosin voimaan. Liikennepalvelulailla muutetaan nykytilaa, jossa liikenteen markkinat ovat vahvasti säännellyt ja julkisin toimin ohjatut. Esimerkiksi taksiala vapautuu heinäkuussa kilpailulle; taksimatkan hinnoittelu vapautuu ja samalla moni muukin takseihin liittyvä säädös menee uusiksi. Tiedossa on jo, että monia uusia toimijoita on tulossa alalle ja esimerkiksi Uber aikoo palata Suomen markkinoille.

Liikennepalvelulaki edistääkin merkittävästi uuden teknologian, digitalisaation ja uusien liiketoimintamallien käyttöönottoa sekä mahdollistaa saumattomat, multimodaaliset matkaketjut. Ennen kaikkea laki luo edellytykset uusien palvelumallien syntymiseen Suomeen ja tuo uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia liikenteen alalle ja sitä sivuaville toimialoille.

Muutoksen voi nähdä yrityksen näkökulmasta uhkana tai mahdollisuutena. Monet pelkäävät esimerkiksi taksiyrittäjien konkurssien aaltoa. Me Eerassa kuitenkin näemme uuden liikennepalvelulain mahdollisuutena rakentaa Suomesta todellinen liikenteen edelläkävijä. Liikenne on asiakkaille yhä useammin palvelu, jossa fyysinen liikkuminen ja digitaaliset palvelut yhdistyvät korkealaatuiseksi, käyttäjien tarpeisiin vastaavaksi ovelta ovelle -palveluksi. Laki mahdollistaakin uudenlaisten palvelujen ja uuden liiketoiminnan rakentamisen niin liikennealan yrityksille kuin liikenteen solmukohdissa toimiville yrityksille. Tartutaan siis yhdessä tilaisuuteen ja tehdään muutoksesta mahdollisuus.